Nuorten Oma Kuopio

nav

Osallistava muotoilu?

Nuorten Oma Kuopio

Kuopion Rouvasväenyhdistys ja Kuopion kaupunki käynnistivät lokakuussa 2015 yhteisen pilottihankkeen Nuorten Oma Kuopio!  -nuorten suunniteltu kaupunki. Hankkeessa hyödynnettiin osallistavan kaupunkimuotoilun menetelmiä ja sen tavoitteena oli sitouttaa ja osallistaa kuopiolaisia nuoria yhteisen ympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Yläkouluikäiset nuoret suunnittelivat yhteistä ympäristöämme paikallisten muotoilijoiden ohjaamina. Hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä nuorten osallistamiseksi ja nuorten kanssa tehtävän muotoilukeskeisen työn toteuttamiseksi. Hankkeen aikana toteutetut teokset ovat syntyneet kierrätys- ja tuotannon ylijäämämateriaaleja hyödyntäen. Näin nuoret oppivat kestävän kehityksen arvoja ja tavan toteuttaa omia ideoita pienellä budjetilla.

Hankkeessa oli mukana Neulamäen ja Männistön nuorisotalojen nuoria sekä Kalevalan- ja Hatsalan koulun 7. ja 8. luokkalaisia sekä erityistä tukea tarvitsevien Hanaa! -hankkeen nuoria. Suunnittelutyötä tehtiin hankkeen muotoilijoiden Venla Malkin, Merita Pesosen, Tuomas Jumppasen, Anna Räisäsen ja Kirsi Miettisen johdolla.

Nuorten oma Kuopio! oli Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n johtama hanke, jossa yhteistyökumppaneina olivat Kuopion kaupunki, Taiteen edistämiskeskuksen Itä-Suomen toimipiste ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanketta toteutettiin Kuopiossa lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana.

JoonMuotoilun työpajamalli nuorten osallistamisen välineenä

Joon

Mitä on osallistava muotoilu?

Osallistavan muotoilun tai osallistavan suunnittelun periaatteena on se, että ne, joille suunnitellaan pitäisi olla mukana suunnittelussa heti alusta saakka. Osallistavassa muotoilussa käyttäjiltä tarkastellaan tarpeita, uusia tapoja tehdä ja ajatella, unelmia, haaveita, asennetta sekä uusia tuotemahdollisuuksia. Osallistavan suunnittelun menetelmillä saadaan prosesseihin osallistettua useita eri ammattialan ihmisiä. Osallistava muotoilu on yhdessä suunnittelua, oppimista ja toimimista. Se on kehittävää, yllätyksellistä, hauskaa ja palkitsevaa.

Työkalupakki

Kenelle se on?

Sisältö on suunnattu nuorten parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille, joita haluamme kannustaa hyödyntämään osallistavaa muotoilua osana opetus- ja nuorisotyötä. Työkalupakki palvelee muotoilijoita ja luovan alan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita nuorten ohjaamisesta ja haluavat laajentaa omia työmahdollisuuksiaan. Heille se antaa käytännön vihjeitä työpajan suunnitteluun ja vinkkejä muotoilijan roolin hahmottamiseen osallistavan muotoilun ryhmätilanteissa. Pakkiin koottua tietoa ja esimerkkejä voi helposti soveltaa eri sidosryhmille sopiviksi.

Toivomme, että työkalupakin sisältö antaa ideoita ja innostusta synnyttää uusia osallistavan muotoilun projekteja niin Kuopiossa kuin muualla.

Mikä se on, miten se toimii?

Osallistavan muotoilun työkalupakki on tiivis pakkaus tietoa, menetelmiä ja ideoita, kuinka osallistavaa muotoilua voi hyödyntää omassa työssä, työyhteisössä tai ympäristössä. Työkalupakista löytyy vinkkejä osallistavan muotoilutyöpajan valmisteluun ja projektien toteuttamiseen.

Työkalupakin tärkeimpänä työkaluna on muotoiluprosessin kulku. Se on matka, jonka aikana idea kehittyy valmiiksi lopputulokseksi oli se sitten materiaalinen tai aineeton tuotos. Muotoiluprosessi on muotoilijan perustyökalu, joka sisältää luovaa ongelmanratkaisua ja keinoja tuottaa uutta.
Esittelemme ensimmäisenä muotoiluprosessin mekaniikan, jotta lukijalle muodostuu kokonaiskuva, kuinka alla olevat projektit ovat toteutuneet. Näin saatuja oppeja on helpompi lähteä soveltamaan omiksi projekteiksi.

Olemme jakaneet muotoiluprosessin viiteen keskeiseen vaiheeseen, joista jokainen on tärkeä päämäärän saavuttamiseksi. Kukin prosessin vaihe on jaettu ”mitä se tarkoittaa?, käytännössä ja mitä opitaan?” -osioihin. Alta löydät vielä tärkeitä huomioita tai vinkkejä, joita on hyvä ottaa huomioon työtä suunniteltaessa.

Osa_muotoilu_prosessi

 

Muotoiluhaaste

Mitä se tarkoittaa?

Suunnitteluprosessin lähtöruutu on aina haaste. Huomaamme ympärillämme asioita, jotka eivät toimi ja haluamme löytää siihen paremman ratkaisun. Käyttäjä on asiantuntija ja näkee sellaisia ongelmakohtia, joita muotoilijan tai ohjaajan olisi vaikea muuten huomata. Aloituksen aikana muotoiluhaasteita voi nousta esiin useita. Mainittakoon, ettei muotoilu liity aina esineisiin, se voi olla myös aineetonta, jolloin lähdetäänkin ratkaisemaan jonkin toimintaa tai palvelua.

Käytännössä

Muotoiluhaaste voi olla esimerkiksi; kuinka puhelimen lataaminen nuorisotalolla onnistuu vaivattomasti, ilman että laturit katoavat ympäriinsä? Miten tyhjät pullot ja tölkit saataisiin tehokkaammin kierrätykseen? Tai miten tyhjiä parkkipaikkoja voisi paremmin hyödyntää ilta-aikaan? Muotoiluhaaste asettaa koko muotoiluprojektille tavoitteen. Parannusmahdollisuuden olemassaolon tajuaminen vaatii kyvykkyyttä kyseenalaistaa jo totuttuja käytänteitä. Havainnoi ympäristöä, keskustele ja esitä kysymyksiä.

Mitä opitaan?

Muotoilijan tai ohjaajan tehtävä on edesauttaa vuorovaikutuksen syntymistä, jotta saadaan käyttäjiltä tietoa ja kokemusta. Näin päästään käsittelemään myös syvällä pinnan alla sijaitsevia kokemuksia. Haastetta voi alkaa kartoittamaan kohteessa tai kutsua kohderyhmä muotoilijoiden luo. Haasteen kartoittamisen työvälineinä voi hyödyntää ryhmäkeskusteluja, haastatteluja tai kuvakortteja, jotka auttavat avaamaan keskustelua toiminnan kautta ja vapautumaan.

Muotoiluprosessissa ravistelemme, kyseenalaistamme ja ärsytämme. Aina kun luodaan uutta, täytyy jotain vanhaa tuhota – on se sitten jotain fyysistä tai mielenmalleja.


Havainnointi

Mitä se tarkoittaa?

Havainnointi avaa näkemään ympäristöä ”uusin silmin”. Se herkistää aistit ja virittää luovuutta. Se avaa tilaa uusille ideoille. Havainnointi asettaa myös kysymyksiä ja kyseenalaistaa nykyistä tuotetta, tapaa tai mallia. Lähtöruudussa esiin nostettuja muotoiluhaasteita lähdetään tarkastelemaan nyt tarkemmin. Esimerkiksi tutkitaan, kuinka puhelimen lataaminen nuorisotaloilla tällä hetkellä tapahtuu, mikä siinä on ongelmallista? Tai miksi pulloja ja tölkkejä päätyy sekajätteisiin? Mitä parkkipaikoilla tapahtuu ilta aikaan? Havainnoidessa tarkastellaan ja analysoidaan kohdetta tarkemmin ja ne dokumentoidaan.

Käytännössä

Havainnointia voidaan tehdä monella tavalla. Kännykkäkameralla tai tableteilla kuvaaminen on helppo ja tehokas tapa havainnoida ympäristöä ja tarkastella tuloksia yhdessä. Haastattelut, testaamiset, mittaamiset ja muistiinpanot ovat osa haasteen havainnointia. Työtä voi tehdä yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. On myös tärkeää muistaa käydä havaintoja yhdessä läpi ja keskustella niistä ryhmänä. Yleensä sieltä nousee esiin tärkeää aineistoa ja laajentaa näkökulmaa.

Mitä opitaan?

Osallistavassa muotoilussa muotoilijan tai ohjaajan rooli on tasavertainen muiden kanssa. Kaikenlaiset ennakkoluulot ja olettamukset kannattaa jättää huomiotta ja keskittyä vuorovaikutukseen. Ohjaaja voi asettaa lisäkysymyksiä esiin nousevien havaintojen pohjalta ja siten antaa työskentelylle syvyyttä ja suunnata työskentelyä eteen päin. On tärkeää käydä ryhmässä huolella läpi, mitä havaintoja on saatu ja millaisia johtopäätöksiä niistä voidaan tehdä. Hankkeen aikana ryhmäkeskusteluja vietiin läpi mm. yhdessä syöden ja vapaasti keskustellen. Pidä ilmapiiri kevyenä ja vapaana.

Kuuntele ja tarkastele käyttäjää, kun käyttäjä nostetaan kehitystyön keskipisteeseen, saadaan aidosti toimivia toimintoja ja palveluita.


Idea

Mitä se tarkoittaa?

Suunnitteluprosessi on päässyt vauhtiin. Havainnoinnin aikana haaste alkaa konkretisoitua ja ongelmakohdat erottumaan. Nyt alkaa tulla myös ideoita, kuinka ongelman voisi poistaa ja parantaa. Miten ongelmaan voisi löytyä jokin aivan uudenlainen ratkaisu? Ideointivaiheessa kaikki ideat otetaan vastaan ja merkataan muistiin kuvin tai kirjoitettuna. Parhaimmat ideat valitaan lopuksi jatkoon suunnitelman pohjaksi. Ideointi on kaikkein hedelmällisin vaihe, se vaatii ohjaajalta herkkyyttä napata pienistäkin ajatuksista tai ”heitoista” kiinni. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää tiedostaa, että idea on aivan eri asia kuin kehittämisprosessin lopputulos eli ratkaisu. Emme siis etsi ideoidessa valmiita ratkaisuja.

Käytännössä

Tärkein seikka ideoinnissa on positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Ohjaajan tehtävä on kannustaa ja esittää rakentavia ja lennokkaita kysymyksiä ja ehdotuksia. Ideointivaiheessa ilmapiiri pidetään avoimena, eikä kenenkään mielipidettä aleta arvostella. Ideointia voi lähteä rakentamaan kysymyksen ympärille esimerkiksi kuinka tyhjät pullot ja tölkit saadaan kerättyä kierrätykseen? Jokainen keksii sen ympärille kahdeksan vastausta ja ideointi käynnistyy. Nuorten parissa yksi matalankynnyksen ideoinnin menetelmä on käyttää Pinterest-sovellusta ja se toimii alkuvaiheessa hyvänä pohjana. Sieltä löytää paljon kuvamateriaalia esimerkiksi pullonkierrätys-haasteeseen hakusanoilla ”recycling, design”. Kuvakortit toimivat myös hyvinä ryhmäkeskustelun avaajina ja niiden pohjalta voi esittää erilaisia kysymyksiä, joihin etsitään kuvallinen vastaus.

Mitä opitaan?

Ideoinnin onnistuminen vaatii ohjaajalta luovan ongelmanratkaisun taitojen hallintaa sekä kykyä innostaa ja ruokkia ideoita. Nuoret ovat tottuneet koulumaailmassa usein työskentelemään yksin tai pareittain. Tiimityöskentely ja tiiminä ideointi vaatii herättelyä ja paljon kannustamista. Ideoinnin menetelminä post-it-laput, ns. aivoriihimenetelmä tai kuvakortit ovat helppoja ja toimivia. Ideoinnille on hyvä antaa aikaa myös kypsyä. Vaiheeseen voi palata myöhemmin uudestaan. Muotoiluprojektit, joissa otetaan käyttäjät mukaan aidosti ja vakavissaan, voivat osoittautua yllätyksellisiksi tai mutkikkaiksi. Se kuuluu asiaan ja vaatii ohjaajalta lujaa uskoa ja heittäytymiskykyä. Voidaan esimerkiksi kesken prosessin huomata, ettei jokin menetelmä toimikaan kyseiselle sidosryhmälle, joten se vaihdetaan toiseen, toimivampaan. Muotoiluprosessiin kuuluu oikeus kokeilla, epäonnistua ja vaihtaa mielipidettä. Vain näin voi syntyä

idea1-2


Suunnitelma

Mitä se tarkoittaa?

Ideoiden visualisointi koetaan usein haastavaksi. Välillä hyväkin idea jää toteutumatta, kun ei ole työvälineitä visualisoida ajatusta toisille ymmärrettävään muotoon. Tässä kohtaa muotoilijan ammattitaito on suureksi avuksi. Suunnitelman voi rakentaa paperille piirtämällä ja kirjoittamalla, keräämällä näytteitä tekniikoista ja materiaaleista. Hyvä keino on verrata suunnitelmaa lopulliseen sijoituspaikkaan, esimerkiksi kohteesta otetun valokuvan päälle piirtämällä. Ota huomioon mittasuhteet. Mikäli käytössä on sopivia tietokoneohjelmia, suunnitelman voi rakentaa suoraan sähköiseen muotoon. Erilaiset mock-up esityskuvat visualisoivat tehdyn suunnitelman kaikille helposti ymmärrettäväksi ja katsoja osaa jo kuvitella, miltä lopullinen tuotos näyttää. Suunnitelmasta käy ilmi mitä lähdetään tekemään, miten se toteutetaan ja mitä välineitä tai apuvoimia sen toteutukseen tarvitsee. Lupakäytänteet, tekniset vaatimukset ja turvallisuuskysymykset ovat syytä selvittää tässä vaiheessa.

Käytännössä

Ideoiden visualisointi koetaan usein haastavaksi. Välillä hyväkin idea jää toteutumatta, kun ei ole työvälineitä visualisoida ajatusta toisille ymmärrettävään muotoon. Tässä kohtaa muotoilijan ammattitaito on suureksi avuksi. Erilaiset mock-up esityskuvat visualisoivat tehdyn suunnitelman kaikille helposti ymmärrettäväksi ja katsoja osaa jo kuvitella, miltä lopullinen tuotos näyttää. Suunnitelmasta käy ilmi mitä lähdetään tekemään, miten se toteutetaan ja mitä välineitä tai apuvoimia sen toteutukseen tarvitsee. Lupakäytänteet, tekniset vaatimukset ja turvallisuuskysymykset ovat syytä selvittää tässä vaiheessa.

Mitä opitaan?

Jos suunnitelmaa testataan prototyypillä, sen valmistamiseen ei kannata tuhlata liian paljon aikaa, koska voihan olla, että se jää vain kokeiluksi. Prototyypin tarkoitus on testata idean toimivuutta ja tuoda se kosketeltavaan tai nähtävään muotoon. Erilaisia tilasuunnitelmia on helppo visualisoida ilmaisella Sketch app -sovelluksella. Sen käyttö on helppoa ja sen voi ladata, vaikka omaan puhelimeen. Ohjaajan tehtävä on tässä vaiheessa pitää huolta siitä, että suunnitelma vastaa käytettävissä olevaan aikaan, budjettiin tai tekniikkaan. Muotoilija ja ei-muotoilija ”tulkitsevat” suunnitelmia aivan eri tavoin. Tee luonnoksesta selkeä ja mahdollisimman tarkka visuaalinen suunnitelma. Muotoilija, älä oleta, että toinen osapuoli ymmärtää suunnitelman samalla tavalla kuin sinä. Väärinymmärryksiä välttyäkseen muistakaa keskustella ja esittäkää kysymyksiä.

suunnitelma

Jokaiseen työvaiheeseen kuuluu havainnointi, arviointi ja keskustelua ryhmässä. suunnitteluyhteisö on kokonaisuus ja monet ihmiset ja asiat vaikuttavat lopputulokseen.


Toteutus

Mitä se tarkoittaa?

Tämä on varmasti prosessin hauskin ja jännittävin vaihe kun suunnitelmat alkavat muuttua konkreettisiksi teoiksi. Toteutus on myös haastavin vaihe ja siihen kuuluu idean testaamista. Jos suunnitelma on tehty huolella, toteutus on helpompi viedä sen pohjalta maaliin. Kokonaisvaltaisessa osallistavassa prosessissa kohderyhmä on mukana myös toteutusvaiheessa. Osittaisessa osallistavan muotoilun prosessissa muotoilijat voivat osallistaa sidosryhmän vain haaste- ja ideointivaiheissa ja suorittaa toteutuksen itse tai tilata sen ammattilaisilta.

Käytännössä

Jos osallistujien määrä on suuri, kannattaa heidät jakaa pienempiin ryhmiin ja antaa jokaiselle oma vastuualue tai -tehtävä. Ohjaaja toimii työnjohtajana, joka pitää huolen, että kaikki saavat osallistua, tarvittavat välineet ovat saatavilla ja että työ etenee aikataulussa. Materiaalien hankintaan on syytä varata aikaa, varsinkin jos halutaan hyödyntää kierrätettyä tai tuotannon ylijäämänä syntyvää materiaalia. Toteutuksen aikana voi tulla myös yllätyksiä, seikkoja joita ei ole osattu ottaa suunnitelmassa huomioon. Silloin tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta ja kykyä sopeuttaa suunnitelmaa paremmin toimivaksi.

Mitä opitaan?

Tilat muuttuvat osallistujille uudella tavalla merkityksellisiksi, kun he saavat mahdollisuuden osallistua oman ympäristönsä suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorille, usein vasta työn toteutuksen vaihe tuntuu ”oikealta” tekemiseltä. Vasta lopussa osataan tarkastella prosessia kokonaisuutena ja huomataan, kuinka idea on jalostunut ja hioutunut matkan varrella. Vaikka alku tuntuu hapuilevalta, prosessin alkuvaiheesta ei kannata luistaa tai oikoa mutkia, juuri siellä jäsentymättömässä alkupäässä syntyy uutta tuottavia ideoita.

toteutus

Ideamateriaalia

Olemme koonneet tähän muutamia esimerkkejä, kuinka kaupunkimuotoilua voidaan soveltaa nuorisotyössä. Mukana on kaksi tämän hankkeen aikana toteutunutta projektia sekä yksi kuvitteellinen projekti. Toivottavasti näistä syntyy ideoita ja innostusta suunnitella mielenkiintoisia työpajoja ja suurempia kehityshaasteita.

Tuuna Tori

Kuopio tori, joulukuu 2015 – helmikuu 2016

1. Haaste ja havainnointi

Miten Kuopion torille saadaan lisää väriä ja parannetaan Toriparkin toimivuutta?

Kuopion tori koettiin harmaana ja ”tylsänä”. Erityisesti talviaika koettiin ankeaksi.
Toriparkin ja torin uudistamisen jälkeen torin kannelle rakennettiin useita porrashuone- ja huoltorakennuksia, joiden ulkopinta on perforoitua teräslevyä. Nämä koettiin kylmiksi ja ankeiksi.

Perehdyimme kaupungin imagoon ja julkiseen kuvaan markkinointijohtajan ja keskustankehittämis yhdistyksen kanssa ja saimme monipuolisesti tietoa torista ja mitä kaupunki haluaa viestiä. Tori on kansainvälinen ja kohtaamisten paikka, siellä tavataan kavereita ja vaihdetaan kuulumisia. Tori on kaiken keskipiste ja merkityksellinen kuopiolaisille. Kaupunki haluaa viestiä yhteisöllisyyttä ja erottua kulttuuririkkaana Savon sydämenä.

Nuoret kävivät muotoilijan johdolla tutkimassa ympäristöä ja kuvaamassa tiloja. Selvisi, että Kauppakeskus Apajan tiloissa ja toriparkissa on osittain käytössä värikoodeja helpottamassa siellä liikkumista. Parkkihalli on jaettu pienempiin osioihin värien avulla. Samoja värejä on käytetty mm. porrashuoneiden oven tarrassa. Torin kannella tarkastellessa kyseiset värikoodit eivät kuitenkaan erottuneet selvästi ja useammat eivät olleet huomanneet värikoodeja lainkaan.

havainnointi

Lisäksi havaittiin, että keskustan ympäristöön kiinnitetään tapahtumajulisteita aitoihin, pylväisiin ja seiniin. Tästä aiheutuu kaupungille lisäkustannuksia katujen kunnossapitoon ja tapahtuman järjestäjät turhautuvat irti revityistä julisteista ja tiedonkulun hankaloittamisesta. Miten voisimme parantaa kuulumisien vaihtoa, yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia. Samalla edistää kulttuuria?

2. Ideointi

Ideoinnin lähtökohtana oli kierrätetty tai tuotannon ylijäämämateriaali. Projekti haluttiin toteuttaa matalan budjetin periaatteella.

idea

Osallistavissa työpajoissa ideoitiin mitä torille kaivattaisiin ja kuinka väriä voisi tuoda lisää kaupunkikuvaan. Hyödynsimme alkuvaiheessa kuvakortteja, kyselyitä ja kuvaavia sanapareja esim. perinteinen-kokeileva, toimiva-epäkäytännöllinen jne. Rakensimme niistä kuvakollaaseja ja ajatuskarttoja. Ideointi käynnistettiin kaupungintalon juhlasalissa, jossa järjestettiin kaupungin puolesta aiheeseen johdatteleva info-tilaisuus. Torille kaivattiin lisää väriä ja halusimme lähteä korostamaan ”värikoodeja” myös torin kannella. Lisäksi haluttiin parantaa kaupunkilaisten vuorovaikutusta ja edistää kulttuuria. Syntyi idea koko kaupungin ilmoitustaulusta, jossa tietoa on helppo jakaa ja löytää.

Kutsuimme nuoret Muotoiluakatemian tiloihin ns. muotoilun leirikouluun, jossa ideoitiin materiaalilähtöisesti. Työskentelimme intensiivisesti ryhminä. Osallistujien määrä oli suuri, joten jaoimme nuoret kolmeen ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli 2 muotoilijaa ja nuoriso-ohjaaja tai opettaja. Ryhmässä jokainen työskenteli tasavertaisena, unohdimme ammattiroolit ja arvoasteet. Kuuntelimme musiikkia, söimme, kahvittelimme, jumppasimme ja ideoimme toistemme ideoita eli ns. ristiin pölytimme ajatuksia. Keino oli tehokas ja tuotti hyvää tulosta. Materiaalilähtöisyys auttoi nuoria ideoinnissa ja antoi keinot kokeilla ja testata. Ideoinnin työvälineenä hyödynnettiin myös Pinterest-sovellusta, joka koettiin mieluisaksi ja luontevaksi tavaksi kehittää ideoita.

Suunnitelma

Käytössämme oli tehtaan tuotannosta syntyvää ylijäämäpressua, joka soveltui hyvin ulko-olosuhteisiin sekä oli helppo ja nopea työstää leikkaamalla. Materiaalia oli saatavilla useita eri värejä. Torin porrashuoneiden ulkoseinät oli päällystetty irrotettavilla perforoiduilla teräslevyillä, jotka toimisivat hyvinä kiinnitysalustoina.

suunnitelma2

Torille päätettiin perustaa kaikille avoin julisteseinä ja kaupungin oma ilmoitustaulu. Julkisen julisteseinän uskotaan vähentävän luvatonta julisteiden kiinnittämistä ja lisäävän ihmisten tietoa mitä kaupungissa tapahtuu. Tähän etsimme sopivan materiaalin, joka löytyi vanhasta koulun valkotaulusta.

 Porrashuoneen seinään suunniteltiin seinäteos, jonka edessä ihmiset voivat ottaa selfien. Teoksen pääväriksi valittiin yksi värikoodeista, joka tämän rakennuksen kohdalla oli sininen. Olimme saaneet alkuideoinnin aikana markkinointijohtajalta Kuopiolle lähetettyjä viestejä ”rakkauden osoituksia”, joita halusimme hyödyntää seinäteoksessa.

 suunnitelma4   suunnitelma2

Laadimme ideoista suunnitelman ja mietimme yhdessä, kuinka teos teknisesti toteutetaan. Nuorilla oli käytössä luonnostelupohjat, tulostettu kuva torin porrashuoneen seinästä, joka esitti suunniteltavaa alaa oikeassa mittasuhteessa. Näin käytettävissä oleva pinta-ala oli helpompi hahmottaa. Työtä tehtiin ryhmässä ja jokainen ryhmä valmisti ideasta valmiin konseptiesityksen, jotka käytiin ryhmässä läpi.

suunnitelma3

Muotoilijat valmistivat koostetuista ideoista ja protomalleista tietokoneella todellisen näköiset mock up -esityskuvat, jotka esittelimme kaupungintalolla. Kaupungin edustajat pääsivät vaikuttamaan toteutettavan teoksen valintaan.

Tekniset ratkaisut testattiin ja niistä tehtiin prototyyppejä. Lopullisen suunnitelman syntyyn vaikutti myös käytettävissä oleva aika. Päädyimme toteuttamaan ensin yhden porrashuoneen. Konsepti rakennettiin niin, että sitä voidaan laajentaa tarvittaessa myös muihin porrashuoneisiin tai Toriparkin muihin kerroksiin.

 

Toteutus

Rakensimme Kauppakeskus Apajaan kuukaudeksi projektistudion, jossa kaupunkilaiset pääsivät seuraamaan teoksen valmistumista. Nuoret mittasivat ahkerasti ja vertasivat luonnosta todelliseen kokoon. Studiossa testattiin, leikattiin, monistettiin ja hahmoteltiin lopullista teosta todellisessa koossa. Toteutusvaiheessa nuoret jaettiin pienryhmiin, jotta työskentely on sujuvaa ja jokaiselle riittää tekemistä. Innostus oli suuri ja motivaatio korkealla, työ sujui jouhevasti. Työskentely herätti kaupunkilaisilla positiivista kiinnostusta.

toteutus1

Opettajat ja nuorisotyöntekijät olivat koko prosessin ajan mukana ja osallistuivat myös projektin toteutukseen. He oppivat kuinka muotoiluprosessi toimii ja miten sitä voidaan soveltaa monipuolisesti omassa työssä. Lisäksi ryhmässä työskentely paransi ryhmähenkeä, sosiaalisia taitoja ja auttoi jopa ystävystymään.

toteutus3

Yhdessä, käsillä tehdessä syntyi hienoja keskusteluja ja nuoret saivat vapaasti kertoa ajatuksiaan ja mielipiteitään. Tämänkaltainen työ tuntui mieluisalta ja innostavalta. Nuorille oli myös tärkeä olla osana tekemässä jotain näkyvää ja konkreettista, työ sitoutti nuoria ja ympäristöstä tuli heille uudella tavalla merkityksellinen.

toteutus2

Projekti kasvatti nuorten itseluottamusta ja uskoa kykyihinsä. Se toi onnistumisen tunnetta yksilö- ja ryhmätasolla ja opetti tiimityön voimaa. Kaupunki otti osallistavan muotoilun lämpimästi vastaan. Nuorille tarjoutui mahdollisuus jatkaa osallistavan muotoilun työtä kaupungin kesätyönä kuukauden ajan.

IMG_1569

Valmiin teoksen avajaisia juhlistettiin torilla. Nuorille jaettiin todistuksia ja he pääsivät kertomaan yleisölle, miten teos on syntynyt. 

IMG_7639

IMG_7656

Joon

” En mä edes tienny mitä muotoilija tekee tai että tämmönen ammatti on olemassa ennen tätä”

opettaja – ”muotoilun leirikoulussa myös sellaiset oppilaat, jotka eivät koe olevansa hyviä piirtämään tai maalaamaan, pääsivät loistamaan ja kokemaan onnistumisen tunnetta.”

mies nuorisotyöntekijä –”löysin kyllä projektin aikana itsestäni sellaisen käsityöntekijän, mulla on jo monta ideaa odottamassa toteuttamista, Pinterest oli mahtava uusi tuttavuus”Joon

Nuorisotalon sticker art

Toteutus yhteensä n. 8 tuntia

Haaste ja havainnointi

Rakennus on rakennettu 1980-luvulla ja sinne on tehty ajan myötä vain pientä pintaremonttia. Nuorisotalon mieluisin ja kaikkein eniten käytetty, pieni patjoilla ja tyynyillä sisustettu löhöilytila ”raivohuone” oli jouduttu laittamaan käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi.
Nuorisotalon liikuntasali on aktiivisessa käytössä, nuoret tykkäävät pelata koripalloa ja viettää siellä aikaa.

Millainen olisi unelmien nuorisotalo?
Miten liikuntasalin viihtyvyyttä voisi parantaa pienillä teoilla?

Idea

Järjestimme nuorisotalolla ideatyöpajan, jossa ideoitiin ”meidän Rytö” oman näköinen nuorisotalo. Muotoilija valmisti ideatyöpajaan kuvakortteja, joissa oli kuvia sisustuksista, mielenkiintoisista esineistä, tapahtumia, toimintoja ja myös aivan sattumanvaraisia kuvia. Kuvakorttien sisällön voi valita myös jonkin tietyn aiheen ympärille.
Rakensimme ideakorteista kollaasin, johon jokainen valitsi mieleisiä kuvia ja lisäsi kommentteja. Kuvakortit toimivat hyvänä keskustelun avaajana ja ideoinnin aloituksena. Kuvien selaaminen koettiin myös riittävän matalaksi kynnykseksi, joten mukaan oli helpompi lähteä, vaikka ohjaaja oli hieman tuntematon. Lopuksi ripustimme kollaasin nuorisotalon seinälle, jonne kaikki sai käydä kommentoimassa ja lisäämässä kuvia.

Suunnitelma

Päädyimme toteuttamaan liikuntasalin seinään suuret, tarroista leikatut hahmot. Tiedustelimme painotaloista ja tarratulostuspalveluita tarjoavista yrityksistä ylijäämätarraa.  Koska nuoret pelasivat salissa mielellään koripalloa, etsimme internetistä koripallopelaajan silhuettikuvia, joista kokosimme Photoshopilla pelaajan liikesarjan.

suunnitelma1

Tulostimme lisäksi pienempiä silhuetteja paperille, joiden avulla nuoret voivat leikata tarroja ja sijoitella niitä nuorisotalolla kekseliäisiin paikkoihin, piristäviksi yksityiskohdiksi. (Katso ideoita Pinterestistä, hakusanoina esim. sticker art silhuets tai street art)

Stecker1

Saimme paljon erisävyisiä sinisiä tarroja ja koska liikuntasalin seinät olivat vaalean siniset, valitsimme hahmojen sävyiksi tumman siniset sävyt.

Toteutus

Seinätarrat olivat yksinkertainen, nopea ja näyttävä tekniikka muuttaa tilan ilmettä. Tekniikka on helppo oppia ja sitä voi tehdä isokin porukka. Silhuettikuvat heijastettiin videoprojektorilla sopivan kokoisina liikuntasalin seinään. Heijastetun kuvan päälle asetettiin tarralevyt, joissa on vielä taustapaperi paikoillaan. Tarran pintaan piirrettiin ääriviivat lyijykynällä tai ohuella tussilla. Kuva leikattiin saksilla tai askarteluveitsillä irti, tämän jälkeen tarra voitiin liimata seinään heijastetun kuvan päälle.

Koska silhuetit olivat lähes todellisen kokoisia, kokosimme ne useammasta palasta. Näin asentaminen oli helpompaa. Jokainen pala aseteltiin heijastetun kuvan avulla tarkasti paikoilleen niin että saumat olivat vastakkain. Toteutus oli nuorille mielekästä ja tulos yllätti sekä nuoret itse, että ohjaajat. Yksinkertaisella menetelmällä saatiin aikaiseksi näyttävä seinä ja piristystä koko liikuntasaliin. Nuorisotalon nuoret olivat tyytyväisiä uuteen liikuntasalin ilmeeseen ja he oppivat keinon, kuinka vastaavia voi tehdä myös itsenäisenä projektina. 

Kuvitteellinen projekti – identiteettiä omalle asuinalueelle.

Puolen vuoden projekti, joka osallistaa lähiön peruskoululaisia ja päiväkoti-ikäisiä.

1. Haaste ja havainnointi

Pohtikaa, millaisena koette oman asuinalueen tai lähiön. Mitä erityistä siellä on? Millainen mielikuva siitä jää? Häiritseekö siellä jokin? Kuinka oman lähiön viihtyvyyttä voisi parantaa? Millaisia ihmisiä siellä asuu; vanhuksia, lapsiperheitä? Onko alue monikansallinen, nuorekas, hiljainen? Onko alueella jokin maamerkki tai erityinen ominaispiirre?

Tehkää tutkimusretki kameran kanssa lähiympäristössä ja havainnoikaa mitä näette. Keskittykää pieniinkin yksityiskohtiin. Onko roskia ympäriinsä, bussipysäkki rikottu, paljon lenkkeilijöitä, rakennustyömaita, töhrittyjä sähkökaappeja, tiheään rakennettu?… Kuvaamisen jälkeen käykää tulokset ryhmässä läpi ja analysoikaa. Voitte osallistaa alkuvaiheeseen mukaan myös esim. lähiötyön kehittäjän, paikallisen asukasyhdistyksen tai kaupungin kaava-arkkitehdin, joka osaa antaa asiantuntijaneuvoja alueesta. 

Idea

Mitä aineistoa havainnoinnista syntyi? Jos sähkökaapit eivät miellyttäneet katukuvassa sellaisenaan, voisiko töhrittyjä sähkökaappeja maalata ja ottaa osaksi lähiön identiteettiä? Kuinka paljon ja missä sähkökaappeja on?
Voisiko esimerkiksi pienten koululaisten turvallisen koulureitin värittää? Voisiko sähkökaapit kertoa jotain asuinalueen asukkaista ja ilmapiiristä? Mitä jos asuinalueella on jokin yhteinen teema tai värimaailma, joka toistuu alueen sähkökaapeissa?

Suunnitelma

Selkeytetään paperille mitä lähdetään tekemään ja mitä asiantuntija-apua sen toteutukseen tarvitaan. Paljonko projektin toteutukseen on käytettävissä aikaa ja rahaa? Kuinka suuri joukko sen toteutukseen osallistuu? Suunnitelman voi piirtää ja kirjoittaa paperille ja alkaa täydentää puuttuvia paloja. Apuna voi käyttää alueen karttaa ja täydentäviä luonnoskuvia.

Kuka vastaa sähkökaapeista, paikallinen sähköyhtiö? Kuka osaisi neuvoa maalaamisessa? paikallinen katutaideyhdistys, taidekoulu tai alan ammattilaiset, graafinen suunnittelija, muotoilija, taiteilija? Mistä saadaan maaleja? Löytyykö sponsori, jääkö jostain ylijäämää, onko jäänyt varastoihin? Tarvitaanko ostaa?
Mikä voisi olla teema?

 

Toteutus

Kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään oman asuinalueen identiteetin suunnittelukilpailu. Alue voidaan jakaa kartalla osiin ja teemoihin. Lapset ja nuoret piirtävät kuvia, joita voisi käyttää sähkökaappien aiheina.
Paikallinen katutaideyhdistys, graafinen suunnittelija ja muotoilija ovat mukana opettamassa konseptin luomista, toteutustekniikkaa ja luovaa suunnittelua. He voivat järjestää osallistavia työpajoja, joissa mietitään yhdessä kuva-aiheita ja opetellaan toteutustekniikoita esim. sabluunalla maalaaminen.

Paikallinen sähköyhtiö on lähtenyt mukaan hyväntekeväisyyskampanjaan, jolla pyritään vähentämään sähkökaappeihin kohdistuvaa ilkivaltaa ja parantamaan asuinalueiden ulkonäköä. Koululaiset ja luovan alan ammattilaiset maalaavat yhdessä suunnitellut sähkökaapit. Sähkökaapit kuvataan ja laitetaan sosiaaliseen mediaan jakoon. Asuinalue voi haastaa myös toisia asuinalueita kehittämään omaa identiteettiään muotoilun ja taiteen keinoin.

Palvelut

Ymmärrys muotoilun mahdollisuuksista on lisääntynyt kaupungeissa. Muotoilu yksin ei pelasta maailmaa eikä kaupunkeja, vaan siihen tarvitaan kyvykkyyttä ja uusia tapoja tehdä yhdessä. Sanotaan myös, että nuorissa on tulevaisuus. Annetaan heille siis mahdollisuus.

Kuopion Muotoiluakatemia järjestää lokakuu 2015 – maaliskuu 2016 välisenä aikana kuopiolaisille nuorille kaupunkimuotoilun työpajatoimintaa. Työpajoissa nuoret ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä muotoilijoiden ja nuorisotyöntekijöiden kanssa konkreettisia tuotoksia nuorten asuinympäristöön.

Nuoret etsivät muotoilun keinoin uusia ratkaisuja kehittää kaupunkia entistä käyttäjäystävällisemmäksi.

 

Osallistava kaupunkimuotoilu – Case study Nuorten oma Kuopio!

Kutsu meidät puhumaan tilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin. Esitys on innostava ja käytännönläheinen esimerkki Nuorten oma Kuopio! -projektin toteutuksesta. Kerromme, millaisia tuloksia hankkeella saavutettiin ja kuinka osallistavan muotoilun mahdollisuuksia voi hyödyntää monipuolisesti. Osallistavan muotoilun projektissa oli mukana yläkouluikäisiä nuoria, opettajia ja nuorisotyöntekijöitä yhteensä yli 70.  

Tilaa meidät esittäytymään esimerkiksi Nuorisotoimen koulutuspäiville tai koulun teemaviikolle.

Luennon hinta 150 e + mahdolliset matkakulut

Muotoiluprosessin koulutus – 1,2,3

Koulutuskokonaisuus opettajille ja ohjaajille
kokonaiskesto 8 tuntia. Voidaan jakaa osiin 3 h + 2,5 h + 2,5 h
Ryhmäkoko 8-16 henkilöä.

Lähde opiskelemaan muotoilijan johdattelemana, mistä muotoiluprosessi koostuu ja kuinka sitä voidaan hyödyntää työkaluna omassa työssä. Kurssikokonaisuus kehittää luovaa ongelmaratkaisua ja on lisäksi virkistävän hauskaa. Kurssi on jaettu kolmeen osaan, joissa jokaisessa opitaan pala palalta mitä on muotoiluprosessi. Koulutukset koostuvat luennosta ja ryhmänä toteutettavista harjoituksista. Käytännön osuudet kohdennetaan aina kohderyhmän omaan toimintaympäristöön.

Muotoiluprosessin koulutus soveltuu kaikkien koulutusasteiden opettajille, varhaiskasvatus- ja nuorisotyöntekijöille sekä vapaa-ajan ohjaajille. Muotoiluajattelua voidaan soveltaa kaikissa oppiaineissa.
 
Kurssikokonaisuuden hinta on 160 e / henkilö

3plus1plus1

 

 

Muotoiluhaaste ja ideointi -1

Luento 60 min. Harjoittelu työpajoissa 2 h

Tämän aloitusjakson aikana tutustutaan muotoiluprosessiin kokonaisuutena. Opitaan keinoja, kuinka kohderyhmää voidaan onnistuneesti osallistaa muotoilun keinoin ja mitä osallistaminen tarkoittaa käytännössä. Tämän jakson työpajoissa keskitytään muotoiluprosessin ensimmäisiin vaiheisiin; muotoiluhaaste ja ideointi.

Työpajoissa harjoitellaan näkemään omasta työympäristöstä haasteita, joita muotoilun avulla voidaan lähteä ratkaisemaan.
Harjoittelemme ryhmissä tehokkaita ja innostavia ideointimenetelmiä mm. roolipelit, Pinterest-sovellus, kuvakortit. Harjoitusten jälkeen menetelmät ja tulokset esitellään koko ryhmälle.
Tutustumme aloitusjakson aikana myös pelillisen oppimisympäristön, Kahoot-sovelluksen käyttöön osana osallistamisprosessia.

Ideoista syntyy suunnitelma -2

Luento 30 min. Harjoittelu työpajoissa 2 h

Tämän jakson aikana ideoinnin aikana syntyneistä aineksista jalostetaan valmis suunnitelma eli konsepti, joka voidaan toteuttaa kokonaan tai osin seuraavan kurssin aikana. Aluksi kertaamme lyhyesti muotoiluprosessin kehityskaaren. Ensimmäisessä osassa kehitämme yhdessä ideoita eteenpäin ja tutustutaan idean visualisoimisen keinoihin. Teemme helppoja mock up -esityskuvia, materiaalikokeiluja ja kuvallisen ilmaisun harjoituksia.
Toisen työpajan aikana jokainen ryhmä valmistaa omasta konseptista esitysplanssin, joka esitellään koko ryhmälle. Suunnitelmista äänestetään yksi jatkoon. Työskentely tapahtuu pienryhmissä.

Tuumasta toimeen -3

Luento 30 min. Suunnitelman toteutus 2 h (mahdollisuus toteuttaa myös laajemmin) 

Maaliviiva alkaa häämöttää. Muotoiluprosessin viimeisessä osassa valittua suunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan. Jakson aikana toteutetaan pieni osallistavan muotoilun projekti, joka on kohdennettu omaan työympäristöön tai ennalta sovittuun kontekstiin. Kannustamme ottamaan myös omassa työskentelyssä huomioon kestävän kehityksen, joten hyödynnämme projekteissa kierrätys- ja tuotannon ylijäämämateriaaleja. Työ voidaan toteuttaa Kuopion Muotoiluakatemian tiloissa tai asiakkaan kohteessa.

Tarvittaessa toteutuksen aikaa voidaan pidentää ja siirtyä jatkoajalle.

Tuumastatoimeen

Osallistava muotoilu –täydennyskoulutus luovan alan ammattilaisille

Kesto 12 kk

Täydennyskoulutus on tarkoitettu muotoilijoille ja luovan alan ammattilaisille antamaan lisävalmiuksia osallistavaan muotoiluun ja ohjaajan työhön. Täydennyskoulutus sisältää pedagogiikan perusteita, kehityspsykologian teoriaa, eri alojen asiantuntijoiden luentoja sekä ryhmätyöskentelyä työpajoissa. Koulutuksen lopussa osallistuja suorittaa itsenäisesti toteutettavan osallistavan muotoiluprojektin opetusharjoittelun. Prosessi esitellään lopuksi koko ryhmälle. Aineistoista kootaan kaikille jaettava aineistokokonaisuus.

Kutsu muotoilijat kylään –palvelu

Pyydä tarjous.

Muotoilija tulee asiakkaan luo toteuttamaan osallistavan muotoilun projektin. Mukaan voidaan osallistaa pieni ryhmä tai koko työyhteisö. Työpajoihin ei ole alaikärajaa. Muotoilija auttaa toteuttamaan kaikenkokoisia projekteja. Työn aikana käydään koko muotoiluprosessi läpi; ideasta valmiiksi tuotokseksi. Palvelu sisältää yhden asiakastapaamisen, jonka aikana kartoitetaan tarve ja arvioidaan työn laajuus. Palvelu soveltuu kouluille, työyhteisöille, päiväkodeille, palvelutaloille, taloyhtiöille, kaupungin organisaatioille tai vaikka siirtolapuutarhaan. Muotoilijan keinot liikkuvat minne vain.

 

Meiltä et saa avaimet käteen -palvelua, mutta autamme teitä onnistumaan työn toteutuksessa itse!

Lisäbuusteri

Työpaja 2 h sis. kahvittelut
Ryhmäkoko 10-15 henkilöä

 


Lisäbuusteri antaa energiaa, taitoja ja ideoita työ- tai koulupäivään. Työpaja soveltuu hyvin työyhteisöjen virkistys- ja koulutuspäiviksi. Työpaja on materiaali- tai tekniikkapainotteinen. Sisältö vaihtelee lukukausittain. Opettajina toimii Muotoiluakatemian omat muotoilijat, yhteistyökumppanit tai Muotoiluakatemian kansainväliset residenssimuotoilijat.
Tarjolla olevia buusterikursseja voit tiedustella www.designkuopio.fi/koulutukset

Kysy meiltä myös räätälöityjä buustauksia!

Kurssin hinta 50 e / henkilö + materiaalit

Yhteystiedot

Kuopion Muotoiluakatemia
Kuopion Rouvasväenyhdistys ry

Piispankatu 8, 70100 KUOPIO

Kirsi Miettinen

Muotoilija TaM

hankekoordinaattori
Gsm +358 44 731 8007
kirsi.miettinen@designkuopio.fi

NOK_F_iconNOK_insta_icon

#nuortenomakuopio


Logos

NOK_web_logot-07