Kuopion kaupunki
Kuopion kaupunki / Honkaranta
Tähän Jutin osaprojektiin osallistui Pienryhmäkoti Honkarannan asukkaita ja henkilökuntaa, Savonian sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilun opiskelijoita, terveysalan opiskelijoita sekä Kuopion kaupungin vammais- ja vanhuspalvelujen henkilöstöä. Muotoiluprosessi eteni kolmessa päävaiheessa: käyttäjäymmärryksen muodostamiseen, uusien muotoilu- ja palveluratkaisujen konseptointiin sekä prototypointi- ja arviointivaiheeseen. Päävaiheiden sisällä oli vielä eriasteisia osaprosesseja. Myös Honkarannan palveluprosesseja tarkasteltiin sekä muotoilutyön rinnalla että konseptimuotoilun jälkeen.
Muotoiluopiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään joilla kaikilla oli oma pääteema; piha-alueet kattaen nk.”greencare” ajattelun, yhteiset tilat, keittiöt, vessat ja kylpyhuoneet ja parvekkeet.Terveysalan opiskelijat selvittivät haastatteluina yhteiseksi taustatiedoksi asukkaiden toivomukset ja näkökulmat ympäristön viihtyvyydestä ja palveluista sekä samalla kartoittivat asukkaiden toimintakykyä. Tiedot olivat suunnittelutyössä huomioitavia taustatekijöitä. Lisäksi opiskelijat perehtyivät esteettömyysratkaisuihin esimerkkien avulla. Käyttäjien edustajat ja etenkin Kuopion kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden teknologia-asiantuntija olivat jopa viikottain mukana kommentoiden suunnittelutyön eri vaiheita. Tämä vuorovaikutus oli koko yhteiskehittämisen ydin ja kun hoitohenkilökunta voi hyvin heijastuu se työhön, asukkaiden hyvinvointiin ja ympäristön viihtyvyyteen.
Tärkeimmiksi Honkarannan kehittämiskohteiksi erottuivat modulaarinen tila- ja kalusteajattelu, koska iäkkäiden asukkaiden asumistarpeet vaihtelevat toimintakyvyn ja terveydentilan muutosten myötä. Design for All suunnittelukriteerinä mahdollistaa tilojen ja kalusteiden hyödynnettävyyden laajemmin. Opastuksen uusiminen äänimaailmaa hyödyntäen tai värikontrastien rohkeampi käyttö olivat käytettävyyttä parantavia uusia oivalluksia suunnitteluratkaisuissa. Uutta ajattelua oli myös turvallisuuteen liittyvä idea, jossa parvekkeet yhdistämällä voitaisiin suorittaa useamman asunnon pelastustoimet yhdeltä parvekkeelta. Teknologian käyttö asukastiedottamisessa nousi myös hyvin tärkeäksi.
Kuopion kaupunki ja Savonia-amk / Oppimistilat
Fyysisellä ympäristöllä on ratkaiseva merkitys kouluviihtyvyyteen, opetus- ja työympäristöjen viihtyvyyteen sekä oppimistuloksiin. Hyvä ympäristö innostaa oppimiseen ja opettamiseen sekä työntekoon. Tästä lähtökohdasta lähti myös Hatsalan yläkoulun suunnittelu liikkeelle. Projektissa suunniteltiin käytävä-, että ruokalatilat siten, että tilojen käyttöastetta voitaisiin lisätä. Yleensä ruokalatiloja käytetään vain parin tunnin ajan ja loppupäivän tilat ovat tyhjillään. Uudessa suunnitelmassa muunneltavat tilat mahdollistaisivat monipuolisen käytön. Kouluympäristöä on tarkasteltu myös piha-alueiden kautta, eli kuinka pihojen käytettävyyttä ja siellä viihtymistä voitaisiin lisätä. Myös kieliluokkien designia on parannettu: selvityksen mukaan ne ovat pääsääntöisesti visuaalisesti tylsiä eivätkä ne inspiroi kielten oppimiseen. Tilat eivät ole myöskään ole muunneltavissa muuhun käyttöön ja joidenkin opiskelijoiden mielestä ne herättävät jopa pelkoa. Juti-hankkeen aikana on myös suunniteltu OIS-tiloja niin Microkadun kuin Iisalmen kampukselle.
